56-ikävuotta on kohdellut minua hyvin: keskikeho rakentuu upeasti ja tukka päässä harvenee. Onneksi olen sinut itseni kanssa ja voin elää täysipainoista elämää vaikka en olekaan enää samassa
vireessä kuin 20-vuotta sitten.
Olen monesti sanonut vaimolleni, että nyt elän parasta aikaa elämässäni. Ja niin juuri onkin. Erillaiset haihatukset ovat jääneet pois ja tilalle on tullut seesteinen "lipuminen"
avioliiton ihanassa satamassa UPEAN vaimon kanssa.
En ole koskaan ymmärtänyt Tapparan tai Ilveksen päälle, sillä Pussinokat ovat lähempänä minua. Ehkä asiaa vaikuttaa se, että olen syntyisin lahtelainen.
Merille lähdin 17-vuotiaana viipyen siellä sitten reilu puolivuotta. Tämän jälkeen armeija kutsui ja palvelin laivastossa 8kk. Tuon jälkeen kauppaopistoon atk-linjalle, josta pääsin sitten suoraan työelämään
v1986. Ja tuolla tiellä ollaan vieläkin.
Kummasti on alkanut polttelemaan meri ja laivat. Toivottavasti joskun pääsen vielä nauttimaan merellä olosta.